perjantai 21. elokuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
skip to main |
skip to sidebar
Blogiarkisto
-
►
2014
(1)
- ► tammikuuta (1)
-
►
2013
(16)
- ► joulukuuta (1)
- ► toukokuuta (1)
- ► maaliskuuta (2)
- ► helmikuuta (3)
- ► tammikuuta (5)
-
►
2012
(7)
- ► toukokuuta (4)
- ► helmikuuta (1)
-
►
2011
(5)
- ► toukokuuta (1)
- ► huhtikuuta (1)
- ► maaliskuuta (1)
- ► tammikuuta (1)
-
►
2010
(53)
- ► heinäkuuta (1)
- ► toukokuuta (6)
- ► huhtikuuta (10)
- ► maaliskuuta (11)
- ► helmikuuta (11)
- ► tammikuuta (6)
-
▼
2009
(73)
- ► joulukuuta (26)
- ► marraskuuta (5)
- ► heinäkuuta (18)
9 kommenttia:
Rauhalliset iltapäivät
on parhaita!!
*ja tarkoittaa tätä todella*
Minulla aamupäivät kyllä vielä vähän parempia,kun kakrut koulussa ja toivon mukaan siivoushärdellit ja muut puuhastelut jo heti aamusta hoidettu.
Silloin oikaisen kintut kattoon ja hörppäsen autuaana sympatiaa ja tuohon lepotuokioon kuuluu hyvin todennäköisesti myös sisustuslehtikin!!!<3<3<3
Ei tuo huilihetki kauaakaan kestä,
kun kuopus viilettää koulusta kotiin ja tuo härdellin mukanaa sen saman tien!!!
Ääntä,sotkua ja toimintaa täydellä teholla!!!
Siksi nuo rauhalliset hetket on joka päivä tervetulleita
~että jaksaa päivästä toiseen ja viikosta kolmanteen...
Kahvia haluaisin sen tuoksun tähden hörppiä,mutta maku ei oikein nappaa...
Kiitän taas kauniista kuvista!!!<3<3<3
Voi Katinkainen, kirjoitat kauniisti! Ole tyytyväinen jos et kahvista välitä, siihen kun jää koukkuun. Iso muki aamulla tässä koneen vieressä, hyvin aikaisin, ja sitten iltapäivällä toinen, usein ulkorapuilla istuen.
Ilman kahvia ei maailmani pyöri!
Rauhallista ja kahvintuoksuista, kiitos Kata
Kiitos Maire! Kahvikupissa asuu aina rauha, vaikka sen nauttisi kiireen keskelläkin, eikös vaan...
Niin kesäistä vielä näissä kuvissa, auringon lämpöä:)
Oijoi. Näitä kuvia minä suorastaan rakastan! Kiitos illan viimeisestä bloginautinnosta. Nyt pitäisi väsyneen sujahtaa petiin.
Eija ja Tanja, kiitos! En ole saanut muutamaan päivään kuvattua mitään, aamut on hämäriä, illat on hämäriä, ja päivällä ei mukamas ehdi.
Odotan syksyn värejä, jotain uutta...
Uusi on aina niin hyvää. Tai siis muutos ja uudet tuulet, tarkoitan. Minulla nyt sellainen uuden halu. Hyvässä mielessä :)
Tanja, niin samoissa mennään ! Kohta on syyskuu, ja uutta syntyy, siitä olen varma :)
Lähetä kommentti